Kesälomalla luin monta hyvää kirjaa, mm. Elizabeth Stroutin Kaikki on mahdollista, Ljudmila Ulitskajan Tyttölapsia ja jännärin Uimari. Kelpo kirjoja kaikki, vaikka eivät ihan lempikirjojeni listalle ylläkään.
Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista
Elizabeth Stroutin Nimeni on Lucy Barton kolahti ja lujaa, joten odotin innolla kirjailijan seuraavaa kirjaa Kaikki on mahdollista (Tammi 2018). Kirja sijoittuu Amgashin pikkukaupunkiin, jonka Lucy jätti taakseen jo vuosia sitten, mutta pääosassa ovat tällä kertaa enimmäkseen muut kaupungin asukkaat. Lucy vilahtelee siellä täällä tarinoissa, useilla on hänestä muistoja.
Tarinat ovat tavallaan pienimuotoisia mutta päähenkilöilleen merkittäviä oman elämän pohdiskeluja puolisona, lapsena ja vanhempana tai naapurina ja kaupungin asukkaana. Paljon kuvataan tilanteita, joissa päähenkilö on päässyt köyhyydestä ja tehnyt sosiaalisen nousun menemällä rahakkaisiin naimisiin. Oma köyhä tausta ei kuitenkaan monella unohdu. Lopullisia vastauksia tai tuomioita ei anneta, ja kuinka voisikaan, sillä elämä tuntuu olevan mysteeri meille jokaiselle.
Pidin kirjasta, mutta odotin enemmän. Tuntuu, että kertomuksia olisi pitänyt lukea vähemmillä odotuksilla ja enemmän niihin pysähtyen, jotta olisin päässyt vielä enemmän arkisuuden taakse. Kiinnyin Lucyyn edellisessä kirjassa eikä samanveroista lempihenkilöä tällä erää löytynyt. Muutamia mainioita kiteytyksiä kirjasta kyllä löytyi.
Eniten pidin kertomuksesta Sisko, jossa kuvataan Lucy Bartonin jälleennäkemistä sisarustensa kanssa. Myös Lucyn sisarukset olivat heitteille jätettyjä, osattomia, jopa vaille rakkautta jääneitä, mikä näkyy heidän aikuiselämässään surullisella, mutta ihan erilaisella tavalla kuin Lucylla. Jokainen oirehtii lapsuuden puutetta omalla tavallaan. Kovin korkealle ei elämän tavoitteita aseteta:
Lopulta hän sanoi: “Vicky, ei meidän hullummin käynyt.” Vicky vilkaisi häntä ja pyöritti silmiään: “Ei, ei tosiaan,” hän sanoi. Sitten hän sanoi: “Me ei sentään murhata ihmisiä, jos sitä tarkoitat.”
Kertomuksesta Sisko
Abelia hämmensi elämässä se, mite paljon ihminen unohti, mutta kumminkin eli muistojensa kanssa – vähän niin kuin haamuraajojen.
Kertomuksesta Lahja
Kulkiessaan edestakaisin keittiön ja aamiaishuoneen väliä Dottie ajatteli asiaa ja tajusi että Shelly Small oli nainen, joka kärsi maailman yleisimmästä valituksen aiheesta. elämä ei ollut mennyt niin kuin hän oli suunnitellut.
Kertomuksesta Dottien aamiaismajoitus
Ihmisethän kokevat ensin, ja ymmärtävät vasta myöhemmin, jos yleensä ymmärtävät.
Kertomuksesta Dottien aamiaismajoitus
Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia
Ljudmila Ulitskaja on venäläinen kirjailija ja minulle uusi tuttavuus. Valitsin hänen useista suomennetuista kirjoistaan ensimmäiseksi Tyttölapsia (Siltala 2015) – tyttöyskuvaukset kiehtovat ja kiinnostavat, ja voi miten osuvia kuvauksia nämä ovatkaan. Uskon, että tästä kirjasta kyllä löytää lapsuuden itsensä.
Tuntui hienolta lukea tytöistä niin omaehtoisina ihmisinä. Vaikka kaikenlaisia sukupuoleen liittyviä rajoitteita koetetaan asettaa, tytöt eivät takerru niihin, vaan elävät parhaimmillaan täyttä lapsen elämää. Toiset lapset elävät köyhissä oloissa, mutta kun ei juuri ole vertailukohtaa, köyhyydestä ei osaa tehdä numeroa. Luin mitä suurimmalla mielenkiinnolla kuvauksen syntymäpäiväkutsuista, jossa leikkikuvaus on todella mainio.
Oma kiinnostava puolensa on myös kuvaus elämästä Neuvostoliitossa ja Stalin-kultista. Siinäpä monenlaista ihmettelyn aihetta länsimaalaiselle ihmiselle.

Joakim Zander: Uimari
Ruotsalaisen Joakim Zanderin Uimari (Tammi 2015) on erittäin hyvä jännitysromaani! Kirja on käytännössä yhtä pitkää ja jännittävää takaa-ajoa. Asetelma on klassinen: takaa-ajettu joutuu kohteeksi täysin syyttä ja vetää mukaansa muita syyttömiä.
Tein kerran sen virheen, että luin kirjaa ennen nukkumaanmenoa, ja yöunethan siinä takaa-ajoa jännittäessä menivät. Jatkoin kirjan lukemista päivisin ja alkuillasta. Pidin myös siitä, ettei jännärissä mässäillä verellä, vaan tehokeinot luodaan muilla tavoin. Suosittelen.

Yksi vastaus artikkeliiin “Lomakirjoissa seikkailevat katuvat aikuiset, energiset tytöt ja takaa-ajetut”