Kaikkihan sen tietävät, että liikunta on meille hyväksi, mutta kuinka tehdä siitä tapa? Vuosien ajan liikuin vaihtelevalla menestyksellä, enkä pitänyt itseäni liikunnallisena. Lasten myötä elämä muuttui. Lähdin mielelläni lenkille, jotta sain hetken omaa aikaa. Ja niin siinä kävi, että kun kunto koheni, aloin nauttia lenkkeilystä. Liikunnan ilon voi löytää aikuisenakin.
Ensimmäinen lenkkeilyharrastus kesti 15 minuuttia
Ylioppilaskirjoitusten aikaan päätin ryhtyä lenkkeilemään. Kokeilu oli lyhyt, mutta sen vaikutukset pitkäkestoiset. Vartin lenkkeiltyäni totesin, että hengästyn epämiellyttävästi ja lenkkeily on tylsää. Tätä muistelin seuraavat parikymmentä vuotta.
Toki tiesin, että liikunta olisi hyvästä, joten pari-kolmekymppisenä kävin kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Liikkuminen oli satunnaisen säännöllistä ja vailla kummempia tavoitteita tai tuloksia. Jos liikunta ei huvittanut, jätin sen väliin.
Tämän olen oppinut liikunnasta – vinkit säännölliseen liikuntaan
Menen ainakin puoleksi tunniksi
Joskus ei jaksaisi lähteä hikoilemaan. Silloin sanon itselleni, että menen lyhyen lenkin tai menen helpomman lenkin tai kävelen, jos ei ala kulkea. Yleensä on käynyt niin, että liikunta on vienyt mukanaan. Liikunta antaa energiaa, joka kotisohvalla ikkunasta ulos katsoessa tuntuu olevan kateissa.
Puolen tunnin kuluttua lenkki helpottuu
Lenkin ensimmäinen puoli tuntia on hankalin osuus ja juoksu helpottuu sen jälkeen, joten jatkan mieluiten sen yli. Kun tavoittelen lenkkikuntoa, liikun aluksi yli tunnin kerrallaan. Välillä kävelen jos siltä tuntuu, kunto alkaa karttua tunnin jälkeen. Parhaaseen juoksuflowhun pääsen pari kuukautta lenkkeiltyäni.
Tavoitteeni on liikkua säännöllisesti
Päätavoitteeni liikunnan suhteen on, että liikun reippaasti 3-4 kertaa viikossa. En tavoittele kilometriaikoja tai tähtää juoksutapahtumiin. Minulle on saavutus juosta reippaasti tunti. Astangajoogan avulla pidän kankeuden ja selkäkivut loitolla. Kuntosaliilla käyn estämässä iän tuomaa lihaskatoa.
Mittaaminen tsemppaa
En pyri parempiin suorituksiin, siihen olen liian laiska, mutta seuraan liikkumistani Sports Trackerissä. Kerran kaksi vuodessa käyn Inbody-mittauksessa, josta saan tietoa lihasten ja viskeraalirasvan kehittymisestä. Kerran kokeilin puristusvoimatestiä, josta sisuunnuin käymään kuntosalilla. Kannattaa kokeilla.
Joskus en liiku
Aina en pääse tavoitteeseeni. Olen väsynyt tai on ollut muuta ohjelmaa. Joskus tarvitsen rauhallista liikuntaa. Yritän hyväksyä sen. Elämä on tasapainottelua eri osa-aluieiden välillä, joskus jotain on enemmän ja toiselle jää vähemmän.
Liikkuminen on taito
Niin kuin mitä tahansa taitoa, myös liikkumisen taitoa pitää harjoitella. Lapsilleni olen sanonut uuden lajin alkumetreillä, että kokeile puoli vuotta, jos sitten ei maistu, lopeta. Tämä koskee myös aikuisia. Eihän vieraita kieliäkään opi parissa viikossa.
Yhdet oppivat nopeammin kuin toiset, ja minä olen niitä, jotka tarvitsevat enemmän harjoittelukertoja liikunnassa.
Liikkumisesta tulee hyvä olo
Enää en pelkää hengästymistä, ja opetellessani uutta joogaliikettä sanon itselleni, että opin tämän. Tai sitten en. Väliäkö sillä, kun on jo yrittäminen tuottaa iloa. Minulle liikunta ja parhaassa tapauksessa sen päälle sauna ovat arkinen ilo parhaasta päästä.
PS. Abiturienttina en olisi voinut kuvitella, että olen joskus töissä liikunta-alalla (toki myynti- ja markkinointitehtävissä). Jos mitä olen oppinut, niin kannattaa aina välillä tarkistaa omat ennakkokäsityksensä itsestään.