Osallistuin eilen UniSportin järjestämään live-taukojumppaan ja yllätyin, kun huomasin sen tuovan kyyneleet silmiin. Ilmeisesti korona-aika on kasannut huolia hartioihin ja niiden verryttely sai tunteet pintaan. Olen silti tietoisesti ajatellut, että kyllä tästä selvitään.
Olemme selvinneet ennenkin, vaikka olemme joutuneet yhteiskunnan murrosten pyörteisiin tai sitten kohdanneet muuten vaikeuksia omassa elämässämme. On ollut sotaa, puutetta, työttömyyttä, lama-aikoja ja rahavaikeuksia, huolta läheisestä, vakavia sairauksia. Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna Suomi on vauras maa eikä maailmasta raha lopu.
Näin sanoo järki.
Tunnetasolla epävarmuus rassaa, se kuuluu asiaan ja yritän havaita ja hyväksyä sen.
Muttta jos maailma ei ole vielä pudonnut päälle tai vaikka näin kävisikin, ja varsinkin silloin kun sille ei itse mahda mitään, niin haluan ohjata ajatuksiani vaikka näillä Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan neuvoilla (Keskittymiskyvyn elvytysoppaasta).
- Mikä sai sinut tänään iloiseksi?
- Missä onnistuit ja mikä meni hyvin?
- Mistä haluaisit tänään olla kiitollinen?
En voi vaikuttaa moniin asioihin, mutta voin kuitenkin yrittää nähdä hyvän ympärilläni. Juuri nyt kaikki on hyvin. Toivon, että sinullakin?