Elizabeth Gilbergin Eat Pray Love on yksi niistä muutamasta kirjasta, joihin olen tarttunut etsiessäni tietä ulos turhasta murehtimisesta. Välillä näihin ajatuksiin on hyvä palata. Ehkä sinustakin?
Kirjasta Eat Pray Love (Elizabeth Gilbert)
Voin valita, miten suhtaudun tilanteisiin joissa onni kääntyy minua vastaan. Voin valita sanani ja äänensävyni. Ja ennen kaikkea: voin valita mitä ajattelen.
Kirjasta Eat Pray Love (Elizabeth Gilbert)
Ensin tehtävä vaikuttaa lähes mahdottomalta. Ettäkö hallita ajatuksiaan? Ai, ettei se muka menekään toisin päin? Mutta ajatella jos pystyisikin. Eikä nyt ole kyse
tunteiden tukahduttamisesta tai kieltämisestä? Tukahduttamisessa ja kieltämisessä on kyse siitä, että teeskentee, ettei kielteisiä ajatuksia ja tunteita olekaan. Richard tarkoitti sitä, että nimenomaan myöntää kielteiset ajatuksensa, koettaa ymmärtää mistä ne johtuvat ja miksi ne syntyivät ja sen jälkeen – armollisesti mutta järkähtämättä – jättää ne omaan arvoonsa. Tällainen harjoitus sopii kuin nenä naamaan mihin tahansa terapiamuotoon.
Kirjasta Eat Pray Love (Elizabeth Gilbert)
Hän antaa minulle ensimmäisen oppituntini balilaista meditaatiota. Hän sanoo että on monta tapaa löytää Jumala, mutta suurin osa niistä on liian mutkikkaita
länsimaalaisille, joten hän opettaa minulle helppoa meditaatiota. Se menee pääpiirteissään näin: istu hiljaa ja hymyile.
Kirjasta Eat Pray Love (Elizabeth Gilbert)
Tässä yhtenä päivänä eräs munkki kertoi minulle: ”Mielen lepopaikka on sydämessä. Mieli kuulee kaikki päivät vain kellojen kilkatusta, meteliä ja kinastelua ja se kaipaa vain rauhaa. Vain sydämen hiljaisuudesta mieli voi löytää rauhan. Sinne sinun on mentävä.”
Kirjasta Eat Pray Love (Elizabeth Gilbert)
Tunteet ovat ajatusten orjia, ja ihminen on tunteidensa orja.