Olen rasisti, vaikken haluaisi olla, eikä rasismi ole vain ei-valkoisten ratkaistava aihe. Kevään herättävimmät kirjat ovat minulle olleet Reni Eddo-Lodgen, Roxane Gayn, Koko Hubaran ja Toni Morrisonin kirjat rasismista, feminismistä ja rodullistamisesta.
- Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista (Gummerus 2021) kertoo mm. rasismin historiasta ja nykypäivästä Britanniassa.
- Roxane Gay: Bad Feminist (Like 2017). Yhdysvaltalainen kirjailija, professori, toimittaja ja aktivisti kirjoittaa esseissään feminismistä ja rasismista.
- Koko Hubara: Ruskeat tytöt (Like 2017). Omakohtainen esseekokoelma antaa äänen ruskeille tytöille, tutustu myös verkkojulkaisuun https://www.ruskeattytot.fi/
- Toni Morrison: Toiseuden synty (Tammi 2020) kirjoittaa rasismista mm. omakohtaisten kokemustensa ja kirjojensa valossa.
Tätä kirjoitusta on ollut vaikea kirjoittaa, mutta kaikesta huolimatta yritän. En kuvittele nyt tietäväni, millaista kaikkien ei-valkoisten elämä on tai että nämä kirjat luettuani osaan tyhjentävästi selittää niistä oppimiani asioita, sillä aihepiiri on äärettömän laaja. Mietin mitä vastareaktioita voi herätä. Mutta tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta nyt liputan.
Rakenteellinen rasismi
Kirjojen yksi sanoma on, että rasismin kitkemiseksi myös valkoisten on herättävä. Toivoisin, ettei kenenkään tarvitsisi kestää esimerkiksi törkeä huutelua, mutta rakenteellinen rasismi on laajempi ongelma ja huutelu vain jäävuoren huippu.
Rakenteellinen rasismi on vaikea käsite kuvata ja ymmärtää, mutta mm. polku koulutukseen ja työelämään ei ole välttämättä sama ei-valkoisilla ja valkoisilla.
Yksi tapa perehtyä aiheeseen on tehdä Oikeusministeriön yhdenvertaisuustesti. Voimme ajatella olevamme ei-rasisteja, mutta teemmekö töitä yhdenvertaisuuden systemaattisesti tai edes silloin kun siihen on tilaisuus, vai pidämmekö huomaamattamamme yllä estäviä rakenteita?
Rodullistaminen
Huutelun, vihapuheen ja rakenteellisen rasismin lisäksi ongelmana on rodullistaminen, siis stereotypiat ja kategorisointi eli päättelemme ja oletamme henkilöstä jotain esimerkiksi ihonvärin perusteella.
Vaikka en halua olla rasisti, rodullistan koko ajan. Kun näen ei-valkoisen ihmisen, saan itseni usein kiinni yleistämisestä, olkoonkin että luulen näiden yleistyksieni olevan ei-rasistisia.
Esikuvien merkitys
Olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, miten vähän mediassa näkee ei-valkoisia muuten kuin etnisyytensä edustajana. Ei se ihme olekaan, miksipä muuten suuret mediat meillä ja muualla laskisivat juttuja, joissa on ollut äänessä yleensäkin nainen. Ja kuinka moni näistä naisista on ei-valkoinen nainen? Veikkaan, ei kovin moni.
Sillä on merkitystä, mitä näemme mediassa ja viihteessä. Kun emme näe, luulemme, ettei ole olemassa.
En saata uskoa, ettei Suomessa ole ei-valkoisia politiikan ja talouden johtotehtävissä, mutta jos näin on, on se huono juttu (vrt. rakenteellinen rasismi).
Mieleeni on noussut kuva 70-luvun Suomesta jostain Korpilammen kuuluisasta kokouksesta, jossa satojen kokousedustajien joukossa oli muutama nainen vain. Rivikaupalla valkoisia miehiä puvuissaan päättämässä Suomen asioista.
Miten kummalliselta se näyttää tämän päivän silmin. Mitä mahtoi ajatella nuori nainen 70-luvulla omasta tulevaisuudestaan katsoessaan tällaista kuvaa? MIltä näyttäisi vastaava kokous tämän päivän Suomesta? Naisia olisi varmasti jo merkittävä määrä, mutta löytyykö paikalta myös ei-valkoisia?
Lopuksi
En aina pitänyt siitä mitä kirjoista luin, niin kuin en pitänyt siitä, millaisia ajatusvinoumia huomasin itsessäni. Ja kun ne huomaa itsessään, niitä alkaa huomata muuallakin, muissakin.
Koska ajattelin olevani ei-rasisti, huomasin ensin ärtyväni lukemistani kokemuksista. Onhan Suomessakin ihmisillä ollut vaikeaa luokka-aseman, syntyperän ja sukupuolen vuoksi! Ja siksipä juuri kun tietää, miten ennakkoluulot ovat estäneet ihmisiä toteuttamasta itseään, unelmiaan tai saavuttamasta täyttä potentiaaliaan, myös rasismista on puhuttava, myös ei-valkoisten.
Haluaisin, että koittaisi päivä, jolloin näkisimme toisemme ihmisinä, emme jonkin kategorian edustajana. Vähintään toivoisin, että päivittäisimme näihin kategorioihin litttämiämme määritelmiä, niin kuin kymmenien vuosien aikana olemme päivittäneet naissukupuoleen liittyviä asenteita ja määritelmiä.
Ensiaskel on tunnistaa oma ajattelunsa.
Lue lisää: Mitä on rakenteellinen rasismi ja rodullistaminen: https://syrjinta.fi/rasismi